25.6.2014

Still Alive & Breathing !

Holaa ! Nyt on tullu sellanen bloggausrako, että olis niinku hätähuudon paikka ja aika. Hätähuuto: ÄÄK! Mulla on kaikki hyvin hyvin eli oikein mainiosti, mutta huh huh, ommeinaa asijat ihan niin mainijosti, että illat ovat hurahtaneet aivan huomaamatta ja bloggausasijjat puhaltaneet ohi kuin pasaatituulet preerialla. No mutta; Jottette ihan päreitänne polttaisi, on meikäläisellä myös päteviä syitä bloggaamattomuudelle. Tässä yksi aikahyvä syy: Nettiyhteyttömyys kylässä nimeltään Manjarin.

Vietimme yön Manjarinin kylässä kuin kivikauden alkuasukkaat konsanaan. Kaverin opaskirja kertoi: Manjarinissa on yksi asukas, sikana husky-koiria  ja kissoja plus pyhiinvaeltajien albergue, joka toimii lahjoitusperiaatteella mikä taas tarkoittaa: Maksa mitä haluat! Tällasta meininkiä oli luvassa: Ei ollu sähköö, ei ollu vettä, ei ollu vessaa, kauppaa, nettiä, automaattia saati muitakaan peruselämän iloja. Mutta ilo irtosi ja riemu raikasi pitkin aitan kattopaneeleja neljän pyhiinvaeltajan keskuudessa. Puhun tosiaan monikossa, jos ja kun huomasitte. Sanonpa heti alkuun: Tulen jatkossa kirjoittamaan melko paljon monikon ensimmäisessä persoonassa, eli ´me´-muodossa. En enää kävele yksin. Kävelemme kaksin. Aiheesta lisää kunhan  on aiheen aika ;)

                                                Camino De Santiago This wayyyyy...

                           

Jahas, sieltähän se avautui, Thomas-nimisen miekkosen asuttama kyläpahanen: Samassa paketissa sekä kylä, miekkosen koti että pyhiinvaeltajien albergue (majatalo)



Kylä kuin mandariini: Manjarin



Albergue/Majatalomme siinä vasemmalla. Aekamoinen mesta !


Vietimme tuolla noin siis yhden yökkösen siinä joskus osimoilleen viisi yötä sitten. Blogibreikin vuoksi aika on ny hurahtanut siivillä kuin redbull ja samoin on käynyt kävellyille kilometreille. Olemme siis jo kaukana kaukana Manjarinin kyläpahasesta (josta kirjoitin muuten myös kolumnin Viikkouutisiin, joka puolestaan on luettavissa täällä: http://www.lehtiluukku.fi/pub?id=53343 sivuilla 4-5). Mutta kyseinen paikka jäi mieleen ja muistoihin voimakkaammin kuin yksikään mesta ennen tai jälkeen. Maksoin majoituksesta kybän (suomalaiset kun  kuitenkin haluavat tietää rahna-asiat). Paikan pitäjä valmisti meille, neljälle majoittujalle myös maittavat burgeri-ranskis-salaatti-illalliset ja aamiaiseksi saatiin kahveeta ja keksii. : ) Keskellä yötä käväisin puskapissalla ja huoahdin ääneen (jo moneen kertaan raiskaamani sanan): WOW! Taivas kaartui ylläni kuin satiinista tehty kupu ja tähdet olivat kuin taivassatiiniin kiinnitettyjä jalokiviä. Herätin kaverini (herää herää herää!), joka ärsyyntyi hetkeksi, kunnes kuiskasin: Sun on nähtävä tää! Mee ulos! Ja se meni. Ja tuli takaisin ja kuiskasi korvaani: Maria, kiitos kun herätit mut. En oo koskaan nähnyt mitään upeempaa.

Ja matka jatkui kohti uusia etappeja hiiohoi! Seuraavassa kylässä ruvettiin vähän rehvastelemaan ja otettiin sitten ihan kunnon hotellihuone (minä ja ystäväni siiiiisss). Ah, mitä luksusta. Puhtaat valkeat lakanat, telkkari (mitä te tyypit teette siellä laatikon sisällä en tajuu nyt yhtään mitä täh?), näkymä parvekkeelta vuorille, toinen toisemme, hyvää ruokaa ja juomaa ja ja ja. Ihana paussi likaisenlimaisen, haisevan ja hikisennihkeän vaelluksen keskellä! Sanokaa mitä sanotte ja ajatelkaa mitä ajattelette mutta minoon oppinut täällä tämän: Jokainen vaeltaa tyylillään. Jokainen vaeltaa yhtä oikein. 

"It is your journey and yours alone. Others may walk it with you but no one can walk it for you."


"Wherever you go, there you are" -Buckeroo Banzai


"Water is the driving force of all nature." -Leonardo Da Vinci


"Take me as I come, 'cos I can't stay long" -Tom Petty


***   ***   ***

PS. Jos tahotte tietää kyseisestä Manjarinin mestasta tai muista huudeista enemmän, olkaa tokkiinsa yhteyksissä allekirjoittaneeseen ! Allekirjoittanut kreisibeibi suosittelee Manjarinin kylää oikein käsi sydämellä, koska on sen verta nutkeissi ja päästään pihalla, että nauttii primitiivielämästä vailla perusarjen mukavuuksia. Täällä pitäis about jokaisen viettää yksi yö ennen kun on aika sanoa elämälle adios! ;)

Adiooossss Maailma !

"Ja näin minä vihellän matkallani, näin minä vihellän matkallani, jos sen on oltava niin, olkoon sitten niin...."




3 kommenttia:

  1. Ihanaa! Kauhee ikävä kun lueskelee tällaisia! Nauti muru <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ikävä on mullakin ISO ISO ISO ! Miss you LOT LOT LOT ! <3

      Poista