Terveenä Talvessa

Näin talven kynnyksellä (kun tuo lumentulon ja -tulottomuuden vuorovaihtelu nyt on sitä luokkaa, ettei ihan kynnyksenylityksestä vielä voida puhua), ja näin ravitsemustieteen vastavalmistuneena immeisenä ajattelin esilleottaa ajankohtaisen ja itselleni sangen läheisen aiheen. Nimittäin ravintolisät. Mediassa piisaa puhetta ja tietoa ja kuulopuhetta ja mututietoa sikin sokin siitä, mitä pitäisi näissä ilmasto-olosuhteissa ja leveyspituuspiireissä napsia nassuun; mitä purkista, mitä lautaselta, missä kohtaa nappien, missä kohtaa lautasen sisältöön ei kannata liiaksi luottaa. Yleispätevinä nyrkkisääntömantroina voimme kaikki kuorossa kaakattaa: Kohtuus kaikessa, suosi kotimaista, painota hevi-osastoon, lapa monipuolista ruokaa säännöllisesti luukusta sisään that's it!

Kotikeittiöstä: Sitruunaa, inkivääriä, avokadoja, kiiwejä, 
pyöryläastiassa siemeniä, pellavansiemenrouhetta ja kanelia

Mutta kun, minulla on semmonen mututuntu, että: Tässä terveysasijassa piilee kosolti muutakin kuin perusnyrkkisäännöt. Ensiksikin se, miten hyvin ne tulevat toteutuneiksi päivittäisessä viikottaisessa kuukausittaisessa elämässä ja elleivät, niin kuinka sitten käy, mistä kroppa sitten repii tarvitsemansa -pyhästä hengestäkö ehheh ? Ihminen ei pelkällä uskolla elä, jos nyt ollenkaan alkuunkaan. Ei toki pelkällä leivälläkään. Kumpikaan ei, jos minulta kysytään ole elämäneliksiirien aatelia. Anyway. Minen ole pappi. En edes seurakuntalainen. En diggaa saarnata. Dikkaan sitä, että jengi voisi hyvin ja että voisin auttaa jengiä ottamaan vastuun omasta terveydestään itsensä rakastamisen, arvostamisen ja armahtamisen kautta.

Sillä: "Kumpi on parempi/pahempi: Itserakkaus vai itsekkyys?" (kysyi kädestäennustaja Vieno Puustjärvi minulta käydessäni hänen vastaanotollaan Helsingissä)
Vastasin: "Varmaan itserakkaus...on pahempi...terve itsekkyys hyvä homma."  
Hän: "Heti väärin. Ei. Itserakkaus tarkoittaa tervettä rakkautta omaa itseä kohtaan. Vain sitä kautta voi rakastaa myös muita. On opittava rakastamaan omaa peilikuvaa, koska ei meillä koskaan tule olemaan muuta. Ja sitä kautta ymmärtää, että minun on pidettävä huolta tästä, minusta, tässä ja nyt."
Minä: "Mmmmmmm (oivalluksenäännähdys)"
Hän: "Itsekkyys taas on omahyväisyyttä. Sitä että oma napa on etusijalla, muttei rakastavassa vaan rankaisevassa mielessä. Itsekäs ihminen haluaa aina vaan lisää ja lisää pönkittääkseen heikkoa egoaan, joka murtuu ellei saa haluamaansa. Se on alati heikoilla jäillä. Riippuvainen ulkoisesta. Terveesti itserakas ihminen tuntee arvonsa riippumatta ulkoisista muuttujista."

***   ***   ***  

Tähän aikaan vuodesta luontomamma ei pane tikkua ristiin meidän poloisten hyvinvoinnin eteen, päinvastoin: se panee hanttiin ja kapulaa rattaisiin minkä ehtii. Ja sehän ehtii. Ei sillä muuta kiinnostuksenaihetta ole, kuin kurittaa pohjoismaalaisparkoja auringonvalottomuudella, loskalla, nuoskalla, lisvalla, moskalla, pakkasella silloin kun ei olisi tarvis ja eipakkasella silloin kun olisi pakkasentarvis. Siksi tämä onkin korkea aika ryhtyä itserakkaaksi ja alkaa puolustaa omaa napaa luonnonvoimia vastaan. Muutoin: On luonnon armoilla. Sitä ei kaipaa kuin masokisti, joka saa eliksiirinsä kuolemanrajakokemuksista.

Siispä. Asiaan. Kuinka boostata terveyttään vuoden pimeimpään, kylmimpään ja kaikin puolin ankeimpaan aikaan (kun sattuu olemaan yksi about viidestä miljoonasta sellaisesta, joka ei voi ottaa jatkuvaluontoista äkkilähtöä etelään) ??

     

*** Marian neuvot, vinkit, niksit terveeseen talveen: ***

* D-vitamiini

- Naurettavan itkettävä suositus: 10mikrogrammaa/vrk (yyh, sydän itkee verta) - Moni ottaa jopa 100mikrogrammaa/vrk, mitä itsekin suosittelisin

- Suositus romahtanut vuosikymmenten aikana; vuosina 1940-1964 suositus oli 100-120 mikrogrammaa/vrk; 1990-luvulle asti suositus oli 5 mikrogrammaa/vrk mikä todettiin virheeksi ja suositus nostettiin nykyiseen 10 mikrogrammaan 

- Rasvaliukoinen vitamiini; kesävarastot riittävät 3-4 viikkoa; n. lokakuulle asti

- Puutos liitetty paitsi luuston-, nivelten- ja sydämenterveyden häiriöihin, myös mielenterveysongelmiin, sekä lihaskestävyyteen

- Parhaat lähteet ravinnosta: rasvainen kala, kanttarellit, kananmuna, maitotuotteet (ei luomu)

* Oluthiivatabletit (B-vitamiinipommi)

- B:t tunnetaan erityisesti aivovitamiineina 

- Puutosoireet monimuotoiset riippuen spesifin B:n (B1-9) puutteesta; mm. masennusta, uupumusta, hiuksien, kynsien ja ihon kunnon heikentymistä, tulehdusherkkyyttä, vastustuskyvyn heikentymistä, ärtymystä, keskittymishäiriöitä... 

- B:t ovat vesiliukoisia eli poistuvat kehosta virtsan mukana

- Tarvitaan päivittäin; ainoastaan eläinperäinen B12 varastoituu ja varasto riittää muutamaksi kk:deksi

- Huom: Oluthiivassa myös B12 vitamiinia

- Parhaat lähteet ravinnossa: täysjyvä, vihannekset, pähkinät, siemenet,

* Omega3-kalanmaksaöljykapseli/-öljy purkista/putelista

- Omega3: Aivorasvaa! Brain & sydän sanovat tänks!

- tiesittekö että (knoppi)?: Eskimot syövät simona kalaa, mutta kasviksia vain vähän. Silti; sydän- ja verisuonitaudit ovat heidän keskuudessaan harvinaisia.

- Parhaat lähteet ravinnossa: rasvainen fisu (lohi, muikku, silakat), pähkinät (erit.saksan-, pekaani- ja pistaasit), oliivi- ja rypsiöljy, omega3-kananmunat (kanat ruokittu pellavansiemenillä), pellavansiemenet, siemenet!

* Maitohappobakteeritabuja 

- Ei huono lisä kenellekään sillä; suolisto on kehon 'toiset aivot' ja nykyihmisen suolistofloora harvoin balanssissa

- Suolen limakalvo; tenniskentänlaajuinen, tärkein immuunijärjestelmän elin

- Probiootit = (latinaa) "Elämää varten", antibiootin vastavoima, mikro-organismeja jotka tukevat immuunipuolustusta, edistävät suolen bakteerikantaa

- Tärkeimpiä probiootteja: lactobacillus acidophilus ja bifidobakterium bifidum

- Prebiootit = Sulamattomia ravintoaineita, edesauttavat hyvien bakteerien toimintaa suolistossa. Mm. inuliini ja oligosakkaridi. 

* Monivitamiinitabu/porejuoma

- Kaikki samassa paketissa ! 

- Muista laatu; varminta tavaraa ateekista

- Tärkeimpänä: C-vitamiini (vesiliukoinen B-vitamiinien tavoin), D-vitamiini , E-vitamiini (antioksidanttinen eli vapaita radikaaleja neutralisoiva, tulehdusta estävä, puolustuskykyä kasvattava)

*** Lisäksi kaksi tuotetta, joita itse myös käytän: ***

* Cocovin Vehnänorasjauhe: n. 14e/purkki/Prisma

- B-vitamiinipommi

- Käytetty jo atsteekkien aikoina antamaan energiaa, vireyttä ja voimaa 

- 1-2tl veteen tai esim. pirtelöön sekoitettuna

- Raikas aamujuoma; maistuu ruoholle, mutta mikäpäs siinä : )

- Elimistöä puhdistava vaikutus

- Vertaa; koko eläinkunta syö ruohoa (koirat, lehmät, siat...) jos ei pääravintonaan niin viimeistään kun vatsaa vääntää ja elimistö vaatii puhdistamista. Koirat kiskovat ruohoa ja oksentavat puhdistustarkoituksessa -itse sitä, tosin, tietämättä.

* Cocovin Mehiläisen Siitepöly: n.18e/290g/Punnitse&Säästä-kauppa

- Arvostettu aine jo muinaisessa Egyptissä mielen ja kehon huoltamiseen

- Luonon oma monivitamiini: B 1 2 3 6 9, A, C, D ja E

- 22 aminohappoa (joista 8:aa elintärkeää ihminen ei itse pysty tuottamaan)

- 1-2tl/vrk sellaisenaan tai jogurttiin pirtelöön mysliin sekoitettuna

- Ihana, miedon makeahko maku

- Huom: siitepölyä myydään myös nettikaupoissa, ostaessa oltava tarkkana kahdessa asiassa: 1) Siitepölypallojen väri: monivärisyys kertoo tuotteen aitoudesta ja prosessoimattomuudesta. Valitse siis tuote jossa palleroiset ovat värikkäät. 2) Siitepölypallojen koko: erikokoisuus hyvä merkki, sama kuin värin suhteen.  

                                                       

Ympyrä sulkeutuu; Palatkaamme mantramme pariin: 

"Kohtuus kaikessa, suosi suomalaista, painota hevi-osastoon & lapa monipuolista ruokaa säännöllisesti luukusta sisään!"

*** Ostoslistaa avainsanoin: ***

Syö/käytä/nauti päivittäin: Marjoja, vihanneksia ja hedelmiä kaikissa sateenkaaren väreissä, sieniä, ituja, valkosipulia, inkivääriä, rasvaista kalaa, kananmunia (jos mahd. niin omega3), chiliä (sisukkaille sisseille), luomulihaa kohtuudella (jos budjetti antaa myöten), pähkinöitä (skippaa maapähkinät, jotka ovat oikeastaan sukua perunalle, ei pähkinöille), siemeniä (kurpitsan-, auringonkukan-, seesamin-, pellavan-), luonnonjogurttia (luonnon omia probiootteja), suomalaista luomuhunajaa, oliiviöljyä, täysjyväleipää (jos leipä kuuluu vakiorepertuaariin), kaurapuuroa, manteleita, mausteista; kurkumaa timjamia oreganoa kanelia (superantioksidanttisia!), merilevää (jos tuntuu että pystyy kykenee uskaltaa), raakasuklaata/tummaa suklaata siinähän sitä.

Juo: Riittävästi vettä, sopivasti kahvia (joka on muuten kohtuukäytössä oikea antioksidanttipommi ;)) JA ystäväni reseptinmukaista ihmeteetä (jolla valehtelematta paranee köhä kuin köhä ennen kuin ehtii köhää sanoa) ! 

* Nooran Ihmetee: *

Inkivääriä

Sitruunaa

Luomuhunajaa

Kuumaa vettä

Ohje: Pilko inkivääri mukiin. Purista sekaan puolikas sitruuna. Valuta päälle kuuma vesi ja lusikoi hunajaa oman makeusmieltymyksen mukaan. Itse olen kokeillut hunajan sijaan myös kuusenkerkkäsiirappia, jonka äiskä teki omin käsin keräämistään kuusenkerkistä. Resepti täällä. Ko. tuotetta saa tilattua myös esim. täältä.

***   ***   ***

Loppukevennykseksi kaksi ehkämaailmanparasta:

1) Ehkämaailmanparas Sairaanhoitaja; Terveyskeskus Rmk:

"Pidä huolta itsestäsi. Kukaan muu ei sitä puolestasi tee."

2) Probably the Best Breakfast in the World: 

Talk Muru-muroja (koko murohyllyn ainoa, jossa ei lisättyä sokeria) 
kera kauramaidon, mustikoiden, pähkinöiden, siementen, kanelin ja taatelin 

***   ***   ***

Skins - Iholla

Kirjoitan teille tänään aiheesta, jota en aiemmin ole juuri esille tuonut. Pitkään mietin kehtaanko uskallanko rohkenenko, mutta elämäähän tämä kin vaan on, ei enempää eikä vähempää. Tämä aihe, asia, juttu, ongelma kapitaali-Oolla on kulkenut matkassani mukana kohta puolentoista vuoden päivät, eikä ratkaisua ole vieläkään käsissä. Itse asiassa ratkaisun oven piti raottua huomenna tiistaina jolloin luulin pääseväni spesialistin puheille, mutta olinkin erehtynyt päivämäärästä ja miittinki onkin vasta seuraavalla viikolla. Pienisuuri paniikki ehti tässä jo nousta, mistä johtuen päätinkin purkaa ahdistustani blogiin ja jakaa tuntemuksia ja ajatuksia tämän teeman tiimoilta.

                    Teema: Ihotaudit. Tai siis Tauti The Tuntematon.

Okay. I'm Not.

Noin kuukauden kahden välein saan ihooni aivan jäätävän tulehduksen, joka manifestoi itsensä ylläolevassa kuvassa kuvatuin järkyttävin kokoisin, aristavin paukamin, paisein, fakulliitein (rakkaalla lapsella on monta nimeä) keskellään megalomaaninen kraatteri. Tätä on jatkunut suurin piirtein Israelin ajoilta (kesä 2013) näihin päiviin asti hiljalleen enenevässä määrin laadultaan pahentuen kestoltaan pideten paranemisvauhdiltaan hidastuen. Iho-ongelmista en ole kärsinyt elämässäni koskaan, eikä kyse ole aknesta, psoriasiksesta tai atooppisesta ihosta. Paiseista ei tule mitään mömmöjä ulos ja ne itse sikiävät hyvin, hyvin syvältä kuin kasvoluusta asti (vaikka tämä todnäk. on sisäisen draamaqueenini liioiteltua tulkintaa). Paiseet tulehtuvat aina. Joka ikinen kerta. Israelissa sain nauttia yhden ja Briteissä viimeisen lukuvuoden aikana kolme antibioottikuuria. Nyt Suomessa olon aikana (syyskuun jälkeen) olen popsinut yhden. Lisäksi Espanjassa jalkani tulehtui mistä johtuen jouduin sielläkin kiskomaan biootteja viikon ajan. Summarum: Viimeisen puolentoista vuoden sisällä olen vetänyt kurkustani alas kuusi antibioottikuuria... Koulussa opin, että yksi per vuosi on sopiva maksimi. Voi olla että valkosolujen määrä alkaa olla miinuslukemissa probiooteista huolimatta.

Alussa tabut tehosivat, mutta viimeisin (joka loppui viime viikolla) ei tehnyt minkään valtakunnan eroa liioin paiseiden kokoon punaisuuteen tai särkyyn. Pahenee vaan. Epäilen virusta. Borrelioosia (jonka olisin saattanut saada punkinpuremasta, jonka siis sain nukkuessani yön luolassa Betlehemin kupeessa olevalla permaculture-farmilla erään viikonloppulomani aikana Israelissa). Munuaisten vajaatoimintaa (jo todetun kilpparin vajaatoiminnan lisäksi, koska nämähän menevät käsi kädessä). Syöpää (koska syöpähän tulee aina mieleen jos esmes polveen särkee, iho kutiaa tai jos jalkapohjassa on kovettuma eh eh).

Tähän asti olen tyytynyt siihen, että antibioottikuurilla tulehdus tyyntyy ja taantuu ja voin palata viikon sisään normaaliin päiväjärjestykseen aka näyttää normaalilta aka näyttäytyä ihmistenilmoilla. Tällä kerralla, viimeisimmällä, muutoksia ei kuitenkaan ole näkynyt. Yhdeksi syyksi epäilen, ja ystävänikin epäilee Suomen ilmastoa. Täällä on kylmää, pimeää ja kuivaa. Viimeisellä viittaan kuivaan sisäilmaan, joka eroaa huomattavasti maista, joissa olen viime vuosina aikaa viettänyt. Yhtä kaikki: Ongelma on kuitenkin saanut alkunsa ihan jostain muualta, nyt se vaan tuntuisi olevan pahimmillaan. 

Elämäntavoista: Olen laittanut törkeästi rahaa Lifen ja muiden terveyskauppojen ravintolisiin ja tuotteisiin, joiden olen uskonut ja toivonut auttavan myös ihon kuntoon sekä elimistön sisällä mahdollisesti vallitseviin tulehdustiloihin niitä neutralosoivasti. Otan päivittäin: D-vitamiinilisän, kalanmaksaöljykapselin, oluthiivakapseleita 4kpl, probiootteja 2kpl, mehiläisen siitepölyä n.2rkl, vehnänorasta n.1.5tl veteen sekoitettuna. Lisäksi teen oil pullingin ('öljynveto' ;)) muutamana aamuna viikossa ja huuhdon suun suolavedellä pöpökannan minimoimiseksi. Ruokavaliosta: Olen jättänyt maidon kokonaan pois enkä juuri syö perunaa, riisiä tai pastaa. Leipää kyllä, se on liian helppo ja hyvä poisjätettäväksi : ) Kohtuudella kaikkea -pätee minusta elämässä yleensä aina. Itse olen nyt yrittänyt kaikenmaailman eliminointiruokavalioita, mutta turhaan, mielen- ja kehon terveyteni riskeeraten. Yritän syödä päivittäin marjoja, vihanneksia, pähkinöitä ja siemeniä. Hedelmistä en piittaa. Yritän kouluttaa itseni piittaamaan. Lisäksi käyn kävelyillä pimeän tullen (koska naamadilemma), mutta nyt olen pesäytynyt kotiin muutamaksi päiväksi (koska naama ja köhä). Kotona joogailen, venyttelen ja sen semmoista. Summarum: Olen siis yrittänyt aikalailla kaikkeni elämäntapojen suhteen, jotta terveys säilyisi ja iho siinä sivussa paranisi. Mutta kun ei niin ei.



                                         ***   ***   ***

Ongelman vakavuusasteesta ja aktivoituneen ihotulehdukseni frankensteinmaisuudesta kertonee erään brittilääkärin reaktio mennessäni hakemaan antibiootteja erään kauniin kerran. Tarina: Astuin sisään vastaanottohuoneeseen ja hän, nuori tumma mieslääkäri kysyi ensitöikseen: 

"When did you inject last time?" = Milloin piikitit viimeksi? 

En ymmärtänyt kysymystä ensalkuun. Mitä piikitin? Miten niin piikitin? En ole diabeetikko, enkä... "Niin siis mitä aineita käytät?" Jaha. Aha. Ymmärsin yskän. Olin vastaanotolla Boscombessa, joka on Bournemouthin kaupunginosien 'aatelia' (vertaa: Riihimäen Peltosaari tai Helsingin Kontula ainakin entisaikaan). Lääkäri luuli minua narkkariksi! Olinhan, totta tosiaan (kun aloin asiaa ajattelemaan ja vilkaisin vastaanoton peiliin) aika karu ilmestys tuulipuvussani, masentuneessa naamassani ja niin, siis, ymmärsitte pointin: Naamassani. Kerroin lekurille, että eiiiiiii, en oo piikitelly yhden yhtikäs mittää, usko tai älä! 

Tuskin uskoi, mutta tyytyi vaikenemaan. Ennen kun hän määräsi minulle jo surullisen tutuiksi tulleet antibiootit (kun ei muuta epäspesifiydessään tainnut), mies nappasi kamerakännykkänsä laukustaan ja totesi:"Minun täytyy kyllä ottaa tästä kuvia, koska en ole ennen nähnyt mitään vastaavaa." Ja sitten se otti, valokuvia, naamastani, ruvistani, paiseistani, arvistani. Istuin siinä pallilla kuin filmitähti muutamilla eh eh pienillä öh öh vivahde-eroilla. Kas kun en tuntenut sitä hekumaa, jota filmitähdet haastattelupalleilla istuessaan tuntenevat. Kas.

                                           
                                              ***   ***   ***

Kysyisinkin nyt teiltä: Oottekos kuulleet/nähneet/kokeneet vastaavaa?

Kiinnostaa myös siinä mielessä, että tilastojen mukaan Suomi on oikea iho-ongelmien tyyssija. Ystäväni veikkasi syyksi ilmastoa: Vähän aurinkoa, riittämättömästi D-vitamiinia, kylmää, pimeää, sisäilma kuivaa. Moni iho-ongelmainen saa helpotuksen etelän lomilta. Siksipä minäkin suunnittelen, ihan oikeasti, vakavasti puhuen  (ja minut tuntevat tietävät, että Marian ilmoittama, alustava suunnitelma = Toteutus enää lentolipun varauksesta kiinni) muuttoa Espanjaan. Päivittäin yllätän itseni googlaamasta: Yksiöitä Espanjassa, töitä Espanjassa, espanjan kielikurssi netissä... Nähtäväksi jää mitä ensi vuosi tullessaan tuo ! 

Anyways. Skin on edelleen liekeissä. Mutta vielä joskus helpottaa. Ehkäpä vielä jonakin päivänä olen enemmän terve, niin että enemmän täysin kuin melkein.

                           (Kuvat: Google Images: Skins -Liekeissä)

Sometimes you have to be your own monkey

"Monkeys are superior to men in this:

When monkey looks in the mirror

He sees a monkey"

Maria The Bridge

Monkey On the Bridge

Ridge

Swinggggg

Downward facing dog

Neck Stand or smth...

Hip Opener

Head-Standiiii ! 

Hey ! I said HEAD, not HANDSTAND! 

I'm not there yet, mate...

(Monkey Pictures (&Ridge): Google Images)

***   ***   ***

PS. Suurkiitos sikahuonoista kuvista kuuluu veljelleni Jerelle! On karsee ihotulehdus päällä, joten en olis tän selkeempää settiä kaivannutkaan ;)

Tänksis !

Oudoimmat Kyssärit -Challenge

Iltalehti listasi oudoimmat työhaastatteluissa kysytyt kysymykset.  Luin listan ja yllätin itseni vastailemasta itselleni. Okei. Myönnän: Sain itseni kiinni myös ääneenhymyilystä. Okei okei! No ihan ääneenhihittelystä. Kotona ei ole muita kuin minä, yksin yskimässä ja niistämässä aivojani pellolle, joten kukaan ei ole hihittelyäni todistamassa. Kysymys: Jos hihittelee yksiksensä tyhjässä talossa hauskalle jutulle, ovatko hihittely ja hauska juttu yhä totta? Tapahtuuko asioita, joilla ei ole todistajia? Joku työhaastattelija voisi kysyä myös tätä. Omalla kohdallani, tosin, haastattelu saattaisi venähtää ajasta iäisyyden puolelle...

Anyway. Jos haastattelussa kysyttäisiin Iltiksen listaamia kyssäreitä, olisin minäkin aivan erinomaisesti juttutuulella ja viettäisin mieluusti koko päivän kyseisellä toimistolla syntyjä syvimpiä haastattelijan kanssa puiden. Mutta töitä en saisi. Hakemukseni yli vedettäisiin henkselit viimeistään kohdassa yhdeksän. 

Siispä, question remains:

                      

(GoogleImages)

Alrightiiii, here we go...


1) Onko sinulla ongelmia Jumalan kanssa?

-Suhteeni kyseiseen Ukko Aineettomaan on muuttunut suhtkoht neutraaliksi kirkosta eroamiseni myötä. 'Jumala'-käsite on upotettuna elämäni ja maailmani taustaväriin kalemeleontin tavoin. Mahtuu se siellä olemaan. Kuin ei olisikaan. En ole ihan varma onko. Ei minulla ole ongelmia abtraktien käsitteiden kanssa.

2) Jos tulisimme luoksesi syömään, mitä valmistaisit meille?

-Pääruoaksi uunimunakasta, jonka osaan kokata maailmanparhaiten ja jota -harvinaista kyllä- tykkään myös tehdä. Kylkiäisiksi rehevän raikas ja pikantisti pulppuileva salaatti. Jälkiruoaksi sesonginmukaisin makuaromein höystetty juustokakku (Sesonginmukainen=Mitä alkoholikaapista löytyy. Tällä hetkellä mansikkalikööriä). Juomana El Tiempo-viini, koska se on halvinta.

3) Kuinka monta lehmää on Kanadassa?

-Neljätoista.

4) Mitä mietit istuessasi yksin autossa?

-Pitäisköhän viimeinkin ajaa se ajokortti (niin vois tarttua rattiin ja ajaa horisonttiin ja sen yli).

5) Pingviini kävelee ovesta sombrero päässään. Mitä hän sanoo ja miksi hän on täällä?

-"Howdy How! Pingu tuli taloon! Kasvihuoneilmiön viaton uhri ilmoittautuu!" 

Pingu on täällä, koska jäätiköt sulivat. Se sai ilokseen kuulla, että ihmisjäbien mielestä muutos on pelkästään hyvästä ja niin ollen kelas, että ihmisjäbät ottais sen myös ilolla vastaan. Se ryhtyi yhdeks meistä.

6) Miksi katukaivojen kannet ovat pyöreitä?

- Ne ovat alamaailmassa elävän hobittikansan sisäänkäyntejä.

7) Mikä keittiötarvike olisit?

- Lihanuija. Pitkäikäinen ikiesine ilman ylimääräisiä rimpsuja, rämpsyjä, nappeja ja nippeleitä. Ei irtoavia osia, sopii mihin tahansa hakkaukseen, jopa stressileluksi. Elää täydellä volyymillä itseään säätelemättä, pistää kaiken sileäks ja saa muut tarvikkeet putoamaan hyllyiltä yhdellä pöytääniskulla.

8) Ketkä kaksi julkkista valitsisit vanhemmiksesi?

-Tarviiks olla valmiiks pariskunta vai saanko parittaa? Okei, paritan.

Rose ja Jack.. EIKU! Sori. Siis Kate Winslet ja Leonardo Dicaprio. Olisin niin kaunis, että kuolisin peilikuvani edessä.

9) Mikä laulu kuvailee parhaiten työetiikkaasi?

-Apulanta: Armo

"Tätä hetkeä kartoin, tätä väistin, tätä niin pelkäsin."

10) Mitä aiot tehdä tänä iltana?

-Katsoa Weedsin kolmoskautta, juoda ystäväni reseptin mukaista  ihmeteetä (inkivääriä, sitruunaa ja hunajaa), kirjoittaa kolumnia ja lukea Tove Janssonin elämänkertaa, joka antaa inspiraatiota ja valaa uskoa siihen, että kun tekee kybällä sitä mitä rakastaa, ennemmin tai myöhemmin saa aikaan tuloksen.

Siinä se. TÄNKS, MATES! ; )

***   ***   ***

Haluan nyt ojentaa tämän, "Oudoimmat kyssärit -blogihaasteen" seuraaville bloggaajille: Jael, Noora, Maiju.

Mutta koska minusta tämä on ehdottomasti paras haaste ikinä, niin toivon, että pistätte tämän kiertoon ja jakoon ja levikkiin paitsi blogimaailmassa myös muualla somessa! Pannaan toisemme ajattelemaaaannnn ! ; )

Mitä meidän tulisi kertoa heille? Jotain uskottavampaa kuin totuus

Morjens tyypit. Oli semmoset valmistujaispirskeet sunnuntaina, ettei (vaikka itse sanonkin) paremmista tietoa. Jos tiedätte, älkää ihmeessä mainostako. Kaltaisteni utopistien on annettava elää utopioissaan samoin kuin unissakävelijöiden. Niitä ei sovi herättää. Antaa leijua vaan ! Muuten voi käydä köpelösti ja ottaa ohraleipä ja mitänoitakuvaaviasanontojanytonkaan. Oli mitä oli, meillä oli olevaista, oivaltavaista ja oikein onnistuneesti onnellista olemista.

Eli: Oli erihyvät pileet. Oli olevinaan liikaa kaakkua (mikä ei tokikaan ole mikään katastrooffi!), kunnes alkoikin uhkaavasti näyttää siltä, että oli liian vähän kaakkua (mikä tottavie olisi ollut todellinen disaasteri!), kunnes hyvin päättyikin kaikki ja kaakkua jäi tähteiksi sen verran sopivasti, että juhlakalu saattoi jälkifiilistellä vielä yhden päivän ajan omia tekeleitään mussutellen. 

Se päivä oli maanantai. Se valkeni sunnuntain jälkeen ikään kuin sunnuntain jatkokappaleena, ikään kuin sunnuntai olisi ollut hubbabubbapurukumi, joka venyi sormien ja hampaiden välissä alkuperäismittoja pidemmälle. Sunnuntaista tuli maanantai kuin varkain. Se varasti maanantain itseltään.

On se vaan jännä. Nimittäin viikonpäivien väliin jäävä erottaja nimeltään yö ja erottava laskutoimitus, joka jättää viivan alle seuraavan päivän. Jännäksi tämä viikonpäivämatematiikka äityy eritoten niinä päivinä tai öinä tai siis yöttöminä vuorokausina, joina yötä  ei malta kokea ollenkaan ja jolloin laskutoimitus jää ikään kuin suorittamatta. Kaksi päivää, kaksi muuttujaa nivoutuu yhdeksi niin, että rajanveto muuttuu milteimahdottomaksi. Mistä maanantai alkaa? Mihin sunnuntai päättyy? Useimmiten kyseinen dilemma aineellistunee eteen about lauantain ja sunnuntain vastaisena yönä. Viikonloput tuppaavat kadottamaan itsensä tuhkatuuleen.  

Vaan tällä kertaa päädyimme Riihimäen yöelämään sunnuntaiyönä, koska vaihtoehtoina oli lähteä ulos sunnuntaiyönä tai eilähteäollenkaan. Täytyy kyllä myöntää, että tulin miltei pakotetuksi ulos, koska vielä seitsemän maissa puntaroin kahden välillä: Ollako pikkuveljen kaveri ja lähteä sen kanssa saunaan vai parhaan kaverin kaveri ja lähteä sen kanssa baanalle, missä ei Riksuun saapumisemme jälkeen oltu yhdessä vielä oltu (asuimme, elimme, opiskelimme ja työskentelimme molemmat siis Brittilässä kunnes palasimme kumpikin hetkeksi kotiin, jossa tai siis joissa olemme nyt). Ja kyllähän sen nyt tietää ja itsekin tiesin (ja kyllähän kamukin sen tietää, koska tietää minut) miten siinä käy, kun yhden lasin viiniä alle ottaa. Käy niin kuin lentävälle matolle: Se ei pysy lattiassa muuta kuin pidellen. Ei ollut ketään pitelemässä...

         Ja onhan se ny totta ku potta, että Girls, they just wanna have fun!

(Picture from Google Images; 

But THIS COULD BE US!)

***   ***   ***

Älkää huoliko: Kyllä minä tiedän, mitä te siellä venailette. Nimittäin kakkureseptejä. Olen viime vuosien aikana itsepätevöitynyt (sama kuin itseoppinut, mutta tittelin ja kunniakirjan kera) juustokakkumaakariksi. Kerroinkin aiemmin ryhtyneeni leipomaan juustokakkuja aina kotoalähdönkynnyksellä, mutta koska seuraava kynnys on sen verran kaukana tulevaisuudessa, niin päätin vetäistä nyt kakkuja oikein olan takaa menetettyjen kuukausienkin edestä. Täytekaakkua ei siis ollut juhlissani tarjolla, vaan juustoista ja rahkaista nannaa senkin edestä. Äiskä puolestaan otti vastuun suolaisesta puolesta ja valmisti lohisen ja lihaisen voileipäkakun, paistoi karjalanpiirakat ja teki munavoin. Pikkuveli kääräisi nakkeja lehtitaikinaan ja niin saatiin kulhollinen nakkipiiloja, jotka nekin 'vietiin käsistä' (pienen markkinoinnin avulla). Lisäksi tarjolla oli karkkia, keksiä, popparia, sipsiä, glögiä ja sen sellaista vatsantäytettä. 

Oveen teippasin julisteen joka sanoi: "Tervetuloa Vatsavalmistumaan!"

Vastavalmistuneena ravitsemusasiantuntijana pidin itse huolen siitä, että myös vieraiden sokerihampaat vahvistuivat. Sen takasivat:

* Mangojuustokakku

* Sitruunamustikkajuustokakku

* Mariannejuustokakku

* Banoffee

Niin olen nyt laiska, että reseptien löytämiseksi kehotan vaan klikkaamaan kakkujen nimiä: Klikatkaa siis kakkujen nimiä! Sieltä taivas aukenee! Itsehän ryhdyin resepteillä myös vähän kikkailemaan ja koristuksilla klovneeraamaan, mutta sen voi kukin tahollaan tehdä mielensä mukkaan ;)

Takana: Kakkuirtopohjavuokaan tehty mangojuustokakku, jonka keskellä ammottavaan reikään tungin kulhollisen karkkia; lontoonrakeita ja amerikanpastilleja kansainvälisyyshengessä. Vasemmalla mariannemuruilla koristeltu mariannejuustokaakku, joka on tummempi kuin reseptin kuvassa, koska käytin pääasiassa mustikkaa vaaleanpunaisempien marjojen sijaan. Oikealla itsepoimituilla marjoilla koristeltu mustikka-sitruuna-kaakku. Koristelut lähtivät vähän lapasesta. Normaalisti kiillepintaan ei tungeta yhden yhtikäs mitään. Mutta minen ookaan ihan norrmaali. Eikä voi vähempää kiinnostaa olla.

***   ***   ***

Nyt olen sitten virallisesti valmistunut. Hurraa. Huomatkaa: Ei huutomerkkiä. Pisteen tilalle mietin ensiksi kysymysmerkkiä. Siinä tapauksessa sana olisi näyttänyt tältä: Hurraa? Kolmen vuoden yliopisto-opiskelu ja kandidaattititteli toimii ainakin hyvänä peitetarinana, jos ei muuta. On näet paljon helpompi vastata puolitutuille elämästäutelijoille: "Valmistuin just yliopistosta. Piste." Se on järkitarina. Järkielämä. Se käy perusihmisen järkeen. Opiskelu, titteli, paperit käsissä, tulevaisuus edessä paperien viitoittamalla alalla. Se on näppärämpi, kompaktimpi stoori kuin todellisuus, jota voisi sanoiksipukea jotenkin näin:

"Nooh, on tullu käytyä siellä täällä, tehtyä sitä ja tätä, näin päällimmäisenä tulee mieleen pyhiinvaellus Espanjassa, joogaretriitti Portugalissa, Kiinassa yritin opettaa englantia, heh heh, Israelissa olin töissä yhden kesän, sairaalassa, oli aika heavya settiä, mut pyöräilin mä siellä myös Gennesaretin ympäri ja kävin Nabatealaisraunioilla, sit vähän reppureissasin, Nepalista tykkään, oh, ja Kambodzasta, siellä olin töissä sellasella laivalla, keittiössä, ennen sitä olin Turkissa hoitamassa lapsia, siitä on vuosia aikaa, sit olin Bangladeshissa, sain ruokamyrkytyksen, omg, oli paha. Etelä-Afrikassa kävin nuorisoseminaarissa aikoinaan, Grönlannissa leirillä kun olin nuorempi, kaikenmoista. Kaipaan muuten  Interrailia, se oli vapautta parhaimmillaan! Auschwitch jäi sieltä parhaimpana mieleen, huh, mikä mesta. Ai mitä että? Ai että tulevaisuudessa? No Work&Holiday-New Zealand houkuttelee, toisaalta vois lähteä etelä-Amerikkaan, koska se kiehtoo ihan pirusti, mut kaiken pohjalla haluaisin vaan kirjottaa, ja kävellä maailman ääriin, you know? Oh, you don't. Okei, no mut siis, maailma on täynnä mahdollisuuksia. YOU MUST KNOW. Ai et tiedä, maailmasta, joka on täynnä mahiksia? Ai että ura? Mikä ura? Ai että töihin omalle alalle? Hullujako puhut? Oma asunto lainalla? Heh, eh, no ei oo nyt kyllä suunnitelmissa. Joo, emmä tiiä mistään mitään koska oon nyt tuuliajolla ja alitajuisesti ehkä haluankin olla, koska sillon on vapaa lähtemään ja palaamaan mieleni mukaan. Ai, you dunno. I shut up. Cos you don't understand." 

Niin. Näin. Totuus tekee olon epämukavaksi. En halua aiheuttaa vastapuolessa olotilan hankaluutta. Ja juuri siitä syystä, mukavuus- ja yhteisymmärryssyystä tämä tutkinto on hyvä, yhtä hyvä kuin  mikä tahansa muukin. Nyt minulla on tarjota normaali tarina niille, jotka tarvitsevat normaalin tarinan elääkseen.

(Tarvitsenko minä?)

Now go and write your own story, said the headmaster

Hi Dudes ! Just came home from the UK. 

This is what happened in last five days... 

1) Preparing for the graduation ceremony at Bayswater Hotel, London

 

2) Ready Steady GO & Graduate !!!

Mom, bro and the newly graduated bachelor of nutrition sciences 

Thank you Google, Wikipedia and RumCoke for making THIS possible ; )

Or, actually, to be honest and not so modest: 

The hero lied in me.

Coz I was stronger than yesterday!

3) Thinker-siblings

Sometimes, thou, thinking makes us so sick that we need to stop thinking and cancel our plans of stopping somewhere to think. 

Tip 4 life: Stop thinking. Let it go. Let ur mind be. 

5) And then, walk to the horizon with ur bro. 

And remember:

Come what may ; Show must go on

***   ***   ***